Adventtiaikaan rahoissa kierimistä

Ensimmäiseksi toivotellaan upeata ensimmäistä adventtia. Tästä se joulun odotus alkaa. Lapset teki huippukivan yllärin kun oltiin isännän kanssa reilu puoltoista tuntia aamupäivällä poissa. Olivat järjestäneet paikat ja siivonneet. Alakerta oli imuroitu, matot viety ulos tuulettumaan ja eilen tuulettumaan viety joulumatto oli kannettu sisään. Jouluverhoja on sitten ripusteltu vielä kun tultiin ja pöytäliinoja ym laitettu. Ja kynttelikkö ja valoja :) Aika ihanaa, keinovaloa edes tähän pimeyden keskelle. Olen kynttilöitä poltellut tänän syksynä varmasti enemmän kuin koskaan.

Tänä vuonna adventtikynttilät Ilves tölkeissä. Nyt ei kyllä näy kuvasta,
mutta tuo turkoosi palaa tuossa takarivissä.

Ensilumi tuli ja meni. Koirakoulussa oli tänään syyskauden lopettajaiset. Isäntä tuli mukaan ja lähti kentältä lenkille Jerryn kanssa. Tyson kyllä huomasi koska tulivat takaisin ja haikaili veikan perään. Tänään Tyson meni ensimmäistä kertaa agility putken läpi :) Oli se jännää. Muutenkin ihan ok treenit, kovasti on kyllä räyhä roope :(

Mustaa valkoisella :)

Pusken

Ja pussaan

Ollaan vaan niin söpöjä yhdessä.

Eilen käytiin Siriuksessa surffaamassa. Isäntä, kakkonen ja kolmonen surffasivat, minä ja ykkönen ihailtiin katsomossa ja otettiin kuvia. Tänne en taas osaa lisätä kun ei riittänyt että pisti piuhan puhelimen päähän... Tekniikan ihmelapsi, jep jep.

Kakkonen ja kolmonen on tienannut luokkaretki rahoja kakkutukun tuotteita
myymällä niin paljon, että rahoissa voi kieriä.

"Ihanan kallista!"

Huomenna paistetaan ensimmäiset joulutortut kun tulee vieraita illemmalla, nam nam. Käsityörintamalla syntyy hiljakseen jotain vielä joulupaketteihin, mikäli saan aikaiseksi.. Näin jatketaan hiljalleen ja joulu tulee jo ihan kohta.
Mirzu

Ei niin ihana enää... ja ensilumi

Ensilumi tuli, ihanaa kun maa tuli valkoiseksi. Ja ihana oli katsella ikkunasta kun lumi leijaili alas kun avasi verhot :) Niinpä päätettiin lasten kanssa mennä heti aamupalan jälkeen ulos, vaikka vähän flunssaa taas yhdellä jos toisellakin. Kolmonen ei ole eilen eikä tänään puhunut mitään, kirjoittaa paperille viestejä ja viittoo kun asiaa. Kyllä on hiljaista meillä. Kolmonen on normaalisti oikea papupata, ihan kun se ei olisi kotona ollenkaan.

Kakkonen ja kolmonen jäi terassille rakentamaan lumityyppiä kun mentiin ykkösen ja koirien kanssa metsätielle, että saivat juosta vapaana. Isäntä jäi siivoamaan sisälle :)

"Mihis se koira oikein hävisi?"

Ei mennyt kauaakaan kun päästin koirat irti, kun Tyson haistoi jotain ja kävi piehtaroimaan hajussa. Kun se oli pari kieppiä tehnyt, huomattiin missä se pyöri. Tyson nousi itsekin ylös ja ravisteli itseään, että hyi nyt jäikin turkkiin jotain.

Siis sehän on ihan sitä ihtiään !

 

Ja sitä hajua, hyi olkoon! Ensin iski mammalle epätoivo ja hyvä etten itkemään alkanut. Sitten alettiin molemmat nauraa ykkösen kanssa ihan kippuralla, koska Tyson oli ihan kaamean näköinen ja se haju leijaili perässä kun se juoksi. Molemmat väisteltiin ja varottiin ettei se tule lähelle. Välillä kun se käy kysäisemässä, että saisiko namia, heitin sille nameja maahan kauemmas ettei vaan koskisi. Eikä vaan voitu olla nauramatta, vaikka silmät naurun kyynelissä sanoin, että sit loppuu hauskuus kun mä sen joudun pesemään. Soittelin isännälle kotiin, että tyhjentää kylpyhuoneesta kaiken ja ottaa koiranpyyhkeen valmiiksi, että pääsen suoraan pesemään elukan. Kuistilla sitten jo heitin omat vaatteet pois ja remmeineen päivineen mentiin suihkuun. Tokihan oli valjaat ja remmikin pestävä. Tyson taas ulisi ja volisi ja murisi ja näytti hampaita ja kaikki mahdolliset vastalauseet esitti. Jotta sellainen mukava yhteinen hetki.. Kun sain Tysonin pyyhekuivaksi, isäntä onneksi jatkoi Jerryn kanssa ja sekin pääsi pesulle ja mä painelin saunalle itse suihkuun.
Tysonhan pyörii aina kaikissa hajuissa, tämä oli ensimmäinen kerta kun se sotki itsensä noin että piti pestä koko elukka. No, sen jälkeen on kaikki mennyt paremmin. Syötiin tortilloja, nam! Lähdin kauppaan talvikenkien metsästykseen ykköselle ja kakkoselle. Kolmonen jäi isännän kanssa kotiin potemaan flunssaansa ja lepäämään. Kenkä saldokin oli loistava, molemmille löytyi, ja tokihan kaupasta tarttui taas mukaan ylimääräistäkin. Eikö ole joillakin tapana palkita itsensä siivouspäivän jälkeen tuoreilla leikkokukilla? No, isäntä siivosi, niin sen kunniaksi ostin ruusukimpun ;)

Yhtä ihanaa, tai joltain osin jopa parempaa viikonloppua toivotellen: Mirzu

Ihmisen paras ystävä

Aina iloinen kun tulen kotiin. Vaikka olisin poissa vain minuutin.

Ikinä ei mökötä tai ole vihainen minulle.

Vanha kuva, täällä ei todellakaan ole lunta näkynyt

 Aina valmis lähtemään, leikkimään, tekemään kun ehdotan.

Lohduttaa kun olen surullinen tai joku harmittaa.

Ulkoa tullessaan toisen kanssa, etsii aina ensimmäiseksi minut. Pari iltaa sitten menin "piiloon" pimeään keittiöön kun isäntä tuli koiria ulkoiluttamasta. Tyson juoksi talon ympäri, ja etsi minut.

Huolehtii aina iloisena herättämisen. Antaa nukkua, kunnes herätys soi. Sitten hyppää etutassut sängyn laidalle ja näyttää aamun ensimmäisen hymyn kun näkee mamman :) Joskus on isäntä ollut lähdössä ulos koirien kanssa kun mun herätys on soinut. Tyson on vouhkannut niin, että isännän on pitänyt päästää se ensin minut herättämään, ennen kuin voi itse lähteä ulos. Mammasta huolehtiminen on tärkeintä!

Aina valmis rapsutteluille ja syliinkin saa kaapata. Se on pehmeä, eikä haise pahalle niinkuin Jerry joka pyörii kaikki moskat turkkiinsa ulkona.

Ykkönen oli letittänyt Tysonin suostumuksella hännän...

Sillä on luonnetta ja se on välillä myös eri mieltä, mutta ei koskaan ilkeä kenellekään.

Se rakastaa omaa perhettään ja kaikkia ihmisiä (paitsi nuohoojia ja naamiopukuihin pukeutuneita) lapsia ja aikuisia, miehiä ja naisia.

Se tuo paljon naurua taloon.

Pitää huolta minun kunnostani ja ulkoilutuksesta.

Se on minun ikioma Tyson. Se on vaan niin ihanin!

Mirzu

Päättelykeijun hommia

Tänään alkoi taas aamupäivällä aurinko paistaa. Kävin ensin kuvaamassa valmistuneita neuleita. Nyt olisi taas kova into neuloa, mistähän sais aikaa? Vauvan junasukat sain eilen valmiiksi ja päättelin saman tien. Tänään päättelin sitten nuo muut, ovat olleet muuten valmiina taas jo pitemmän aikaa mutta muutamaa langanpätkää vaan ei saa aikaseksi päätellä. No, tänään siis päättelykeiju kuiski olkapäällä tsemppiä ja sain oikeesti valmiiksi vihdoin. Joululahja tilauksia/ omia aikomuksia mielessä monta ja ohjeet katsottu. Jos ehtisin, tekisin kaikille sukkia joululahjaksi (halusivat he tai ei ;) )
Vain yksi ikuisuussukka puikoilla ja toinen telkkari neule sukka, joka etenee hiljakseen. Itselle liiviä myös tikuttelen aika ajoin. Takakpl valmis ja toinen etupuoli puikoilla. Eli on hyvä sauma aloittaa taas uusia projekteja :)

Raitalapaset angorasta, perussukat miesten kokoa Pallas- langasta
liilat vauvan junasukat menee siskon tytön kaverille jonka vauva
nähtiin pari viikkoa sitten. Harmaan mustat on ystävän tilaukset
jotka odottavat vielä, että muistan ostaa kengännauhat niihin.

Teinin kämmekkäät angoraa näissäkin, mustat ovat vaikka auringossa näyttä
haaleilta.

Palmikkoa reunassa

Tyson oli kovin pettynyt kun yksin lähdin ulos pyykkikorin ja neuleiden kanssa. On taas aamun vahtinut kun liikun jonnekin, että "joko nyt? entä nyt? eikö vieläkään?" Ja sitä riemua, kun tulin tyhjän korin kanssa sisään ja sanoin että :"Nyt mennään!"

Isäntä näki tiistaina hirven tien pielessä rauhassa ruokailemassa meistä muutaman sadan metrin päässä. Siitä ohi menin tänään poikien kanssa ja samaisen tien taakse metsään juoksuttamaan poikia vapaana. Vähän mietitytti, että josko se siellä jolkottelee. Mutta, koska vaan voi metsässä tulla hirvi vastaan. Muuten ei haittaisi, mutta pelkään tietysti, että koirat lähtee jahtaamaan ja sitten on joku auton alla. No, tänään kaikki palattiin turvassa kotiin. Lintuja lukuunottamatta ei nähty metsän eläimiä. Hyviä hajuja oli tietysti sitäkin enemmän.

"Mitäs veikka löysit?"

"Hei, täähän haisee mielenkiintoselta"

"Pitääpä hieroa tätä itseenikin"

Ja koska aurinko paistoi, ja Jerryllä oli kuuma: piti käydä ojassa viilentymässä. Aargh! Mietin hiljaa mielessäni, että pitikin taas eilinen vapaapäivä haaskata siivoamiseen. Turhaa hommaa on! Nyt on kuitenkin pojat tyytyväisiä ja voin itsekin hyvillä mielin lähteä kohta iltavuoroon.

"Mammaaaa!! Mä tulen näin kovaa"

"Jarrutus........."

Nyt ehdin vielä heittää pyykit narulle ja sit töihin. Ihanaa iltaa kaikille: Mirzu

Hirveä Halloween kuvapläjäys

Muutaman kerran männä vuosina on pidetty lapsille Halloween bileitä meillä. Kakkonen ja kolmonen on myös pitäneet synttäreitään Halloween teemalla, joten kurpitsoita ja lepakoita ym asiaankuuluvaa rekvisiittaa on kertynyt jonkin verran. Tänä vuonna kumpikaan ei halunnut Halloween synttäreitä ja kun kyselin että pidetäänkö bileet. Ensin lapset sanoi joo, ja myöhemmin kakkonen sanoi, ettei aiokaan kutsua ketään. No siihen kolmonen sitten, että no ei sit pidetä ollenkaan. Ja minä luovuin raskain mielin bileistä, että tämäkin perinne jää kun lapset kasvaa. Olin ajatellut, että vielä ainakin tänä vuonna. Mutta..

Isäntä ja kolmonen valmistavat "sieluja". Isäntä valitteli päänsärkyä...:)

 No, maanantain iltahaleilla kolmonen sitten alkoi puhua että josko kuitenkin pidettäis Halloweenit. Lupasin miettiä asiaa. Tulostin ei pelitä kotona ja aikataulu taas ihan minuuttipeliä ettei tullut mieleenkään alkaa kutsuja askartelemaan tai edes käsin kirjoittamaan. Tiistaina sattui olemaan toimisto aikaa töissä sen verran, että kirjoitin hatusta kutsun ja printtasin yhtälailla sokkona jonkin verran. Ei ollut yhtään sovittu, ketä kutsutaan ja mikä meininki muutenkaan.

Illalla kun kotona pakkailtiin kutsuja reppuun, joku huomasi että kutsuttiin meille Halloweenin viettoon ja nyyttäri tyyliin pyydettiin jotakin naposteltavaa tuomaan. Eikä sitten nimeä tai osoitetta minne piti tulla ;) Ai, miten niin kiireessä ja suunnittelematta tehty?? Jotta minnehän ne vieraat olisi menneet, jollei lapset olisi käsin sitten jatkaneet kutsujen tekoa...

Eli keskiviikkona sitten kakkonen vei kutsuja kouluun joillekin ja unohti antaa sitten joillekin... Osa sai sitten kutsun vasta torstaina. Aika iso epäilys oli, että kuka ehtii tulla reilun vuorokauden varoajalla. Jotkut tiesivät heti sanoa, että ei pääse lauantaina kun on jo muuta. Osa ilmoitti kysyvänsä vanhemmilta. Perjantai iltaan mennessä oli 4 ilmoittanut tulevansa, ja minä murehdin että mitään ei viitsi (eikä ehdi) edes leipoa kun tulee niin vähän. Leikkejä/ohjelmaa pyörittelin yötä päivää mielessäni, että taas tulisi jotain uutta ja ylläriä myös omille Halloween konkareille. Sekin oli hankalaa kun yhtään ei tiennyt kuinka monta tulee. No lauantai päivällä vielä ilmoitteli jotkut tulostaan ja pari taisi soittaa ja kysyä kaveria, mutta sitten on kolmonen sanonut että meillä on bileet illalla 19. Minä olin lauantain aamuvuorossa ja muu perhe täällä sitten siivoili ja laitteli kaikkea valmiiksi. Jäin kolmeksi vartiksi ylitöihin ja tulin sitten umpiväsyneenä kotiin ja hetken huilin jälkeen aloin myös koristelu ym valmistelu puuhiin. Viimeisiä kynttilöitä sytyteltiin ykkösen kanssa ulkona kun ensimmäiset vieraat jo tulivat. Miten aina menee viime tinkaan?

Lapset leipoivat lauantaina hautakiviä perusmuro taikinasta. Nakki sormia väsättiin myös hetkeä ennen bileitä vielä. En huomannut ottaa lähempää kuvia domino hämähäkeistä. Muuta ei sitten tehtykään itse, loput oli kaupasta ja vierailijoitten tuomisia.

Domino hämpyillä on lakritsinauha jalat ja punaiset silmät.

 Vieraita tuli sitten 10, eli meitä oli yhteensä 15. Hyvät bileet saatiin ja kaikilla oli kivaa. Uskallan väittää, että jokainen kiljui/kirkui/säikähti meidän karmaisevalla metsä radalla, josta kerättiin kuolleiden metsän eläinten sieluja turvaan karmealta metsäörriltä. Isäntä oli camo-puvussa piilossa kuusen takana hirvikärpäs harso kasvojen edessä. Ykkönen sanoi, että sitä ei nähnyt vaikka taskulampulla osoitti suoraan kohti. Kun lapset tulivat viereen sieluja pelastamaan, se tietysti päästi hirveän karjaisun. Ensimmäisellä kerralla säikähdys oli oikeasti ihan kauhea! Kyllä se silti onnistui säikäyttelemään lapsia myöhemminkin hyökkäämällä milloin mistäkin varjosta karjuen kamalasti ;)

En saanut kunnon kuvia metsästä, mutta siellä siis oli pilkkopimeää.
Tuollaisia kynttilälyhtyjä vain oli valona muutamassa kohtaa ja rinkula joka
näkyy on se sielu joita kerättiin. Niitä roikkui oksissa ym 20.

Sisällä oli sitten wc-paperi zombien paketointi skaba. Ensimmäinen joukkue hävisi kun toinen joukkue sai hiottua strategiaansa kauemmin ja välttivät ensimmäisten mokia. Neljä tyyppiä paketoi kahta zombia toisiinsa kiinni. Tietysti wc-paperi katkeili ja piti väistellä muita pyörittelijöitä, ei ollenkaan niin helppoa kun miltä kuulostaa. Vielä halusivat jatkaa, niin annoin vielä 2 wc-rullaa tuhottavaksi. Eli 10 rullaa paperia meni hujauksessa. Sitten sanoinkin vieraille, että meidän pitää nyt käydä näillä vierailla wc:ssä, koska he tuhlasivat meidän kaikki wc-paperit. Onneksi olin kuitenkin varautunut leikkiin megasäkillä, niin älkää olko huolissaan. Kyllä meillä edelleenkin pyyhkii ihan hyvin ;)

Koska ne paperit oli jo rutussa ja sotkussa. Oli hyvä haudata niillä koko kasa noitia ja mitä niitä nyt olikaan:

Kuvassa ainoa vieras aikuinen kuka kutsuista huolimatta uskaltautui
bileisiin. (Ihana kollegani) Kolmonen huutelikin häntä
koko ajan leikkeihin mukaan :)

 

Koska hirviökoirat joutuivat riehakkaiden juhlijoiden alta putkaan, oli Tyson tosi suosiossa kun päästin vihdoin vapaaksi.

"Tassu"

 

Metsäpolun varrelta

Hautakumpu oli tehty hiekkalaatikolle. En ehtinyt yhtään kuvaa
ottaa valoisalla kun muut olivat rakentaneet sen työpäivän aikana
ja siivonneet pois tänään kun olin töissä.

Näihin karmaiseviin tunnelmiin:Mirzu